Pihavajan lämmitys
Pihavajan lämmitys
Muutin tuossa kesän mittaan vanhan 14 neliön puuliiterin työverstaaksi. Samassa rakennuksessa on puulämmitteinen sauna johon käynti on nyt verstaan puolelta. Saunassa alkuperäinen purueriste seinissä, villa katossa ja betonilattia. Verstaassa rossipohja, 10cm villa lattiassa ja 5cm finnfoam seinissä ja katossa. Päällä vielä 9mm vaneri ja kipsilevy.
Tässä nyt sähkönhintoja tuijotellen pohdiskelen tuon vajan lämpimänä pitämistä. Muutaman kilowatin sähköpatterin laitto on se vähiten mieluinen, vaikkakin helpoin konsti, joten enemmän ja vähemmän vakavia vaihtoehtoja mietin.
Lähtökohtaisesti ajatus olisi, että kokeilen sellaisella muutamansadan watin pakkasvahdilla, että kuinka korkeaksi se lämpötilan nostaa. Yritin tehdä siitä mahdollisimman tiiviin, mutta en usko, että se tuon avulla kovemmilla pakkasilla siellä suositellussa(?) +10 asteessa pysyy. Hetkellisesti sitä pystyn boostaamaan avaamalla saunan oven ja pistämällä tulet kiukaaseen. Puita kuitenkin on rajallinen määrä, joten mikään pysyvä ratkaisu tämä ei ole. Jos vajan puolella olisi jokin pieni kamina, niin se olisi varmaan vielä parempi, mutta ei ole. Ehkä joskus hommaan.
Puilla lämmittämisestä tuli sellainen myös mieleen, että kiukaan vieressä on erillinen puilla lämpenevä vesipata joka vetää noin 80 litraa. Laskeskelin, että sata astesena se varaisi jopa 9kWh energiaa, joten pitäisikö kiukaan sijaan lämmittää mielummin pataa? Se keittää vettä yllättävän nopeasti ja luulisi tuon vesimäärän varaavan enemmän läpöä, kuin parikyt kiloa kiviä. Kiehuessaan tosin on sitten kyllä huurussa koko mökki.
Muita patentteja joita olen pyöritellyt mielessäni on kuuman veden pumppaaminen padasta vajan puolelle astiaan jolloin saunan oven voisi pitää kiinni ja lämmitettävä tila pienenisi melkein puolella. Kylmänä voisi valuttaa takaisin pataan. Myöskin vanhasta lämminvesivaraajasta ja paisunta-astiasta voisi mahdollisesti väkertää jonkin yösähköllä toimivan, painovoimakiertoisen patterijärjestelmän (omaa alaani).
Diesel lämmitintä olen myös miettinyt, mutta rahaa maksaa sellainenkin ja ei sekään ilmaiseksi pyöri. Niitäkin on ilman sähköäkin toimivia jotka lämmittää vettä.
Tuleeko muita ideoita ja ajatuksia mieleen? Tavoitteena siis ylläpitolämmitys ja aina hetkellisesti lämpötilan nosto 20 asteeseen kun siellä pidempiä aikoja vietän.
Pakkasvahdissa ei riitä teho tuommoisen tilan lämmittämiseen, joten sen voit unohtaa samantien. Oma talli on n. 35 neliötä ja nykyään seinällä pöhisee ihan lämpöpumppu, mutta lompakkoonhan tämä ratkaisu sattui. Aikaisemmin kun sähkö oli halpaa niin tein omavalmistetermostaatin, jolla ohjasin 2kW rakennuslämmitintä. Tuolla omaa softaa pyörittävällä termarilla sai asetukset siten, että lämmitysvaiheessa pukataan ilma (esim) 15 asteeseen, odotellaan että se jähtyy 8 asteeseen ja sama uusiksi.
Viimetalvena kun sähkön hinnat oli taivaalla, niin viritin tallin seinään 2kW ilmawebaston. Polttoöljyä kului ja en ole ihan varma säästyikö tuossa loppupelissä kovin paljon vaikka webaston saikin ilmaiseksi, mutta kaikenlainen värkkääminen on ihan kivaa. Näiden kanssa on sitten syytä huolehtia sekä paloturvallisuus ja varsinkin että samalla ei tienaa itselleen häkämyrkytystä, lämmitti sitten ilmaa tai vettä.
Kotapata varaa toki lämmintä, mutta 9kWh ei ole kovin paljon ja jos(kun) polttopuilla on hinta ja niitä on rajallisesti, niin ei tuokaan varsinainen oikotie onneen ole. Varsinkaan jos laskee mukaan sen, että sitä pataa pitää olla lämmittämässä jatkuvasti. Jos nyt suunnilleen muistan oikein, niin sen 2kW rakennuslämmittimen kanssa tässä omassa tallissa pakkaskeleillä käyntiaika oli 10-12 tuntia vuorokaudessa, eli reilu 20kWh. Toki seinässä on n. 4 neliön heikosti eristetty nosto-ovi, joka tekee oman osansa, mutta en silti tuohon 9kWh kotapadan varaan ainakaan ilman kokeiluita laskisi ihan hirvittävästi.
Jos LVI taipuu, niin yksi mitä itse pyörittelin vaihtoehtona olisi ollut nestewebasto, jonkinlainen vesikiertokattila, pieni varaaja ja esim. kuorma-auton jäähdyttimen kenno tuulettimineen. Lämmintä vettä kennoon, ropeli pyörimään ja ilman lämpötila nousee vauhdilla. Patterilämmitys on tällaiseen tarpeeseen liian hidas reagoimaan, jos ajatus on että silloin kun verstaalla ei ole hommissa niin lämpötila on jossain 5-8 astetta ja se pitäisi kohtuu nopeasti saada 15-18 asteeseen. Tuohon voisi yhdistää sen kotapadan lämmönvaihtimen ja pumppujen kanssa, mutta kuten todettua 9kWh ei ole ihan hirvittävän paljon, joskin noiden yhdistelmällä (ja automaatioventtiileillä ja muilla osilla) voisi ihan hyvin rakentaa järjestelmän missä lämpö otetaan nestewebastosta kun tarvitsee ja padasta kun lämpöä on tarjolla. Tämä toki vaatii jonkinlaista elektroniikkaa ja sen hallintaa, mutta vaihtoehto se kuitenkin on.
Vanhempieni veneessä on Kabola merkkinen diesel lämmitin joka siis lämmittää ympäri venettä olevia pattereita painovoimasesti ilman sähköä, polttoaineensyöttö samoin. Tuollainenhan olisi kaikkein "yksinkertaisin" ja mekaanisesti varminkin, mutta ainakin tuossa kyseisessä mallissa polttoaineen syöttö pysyy vakiona joten lämmitysteho on ilmoista riippumatta aina sama ellei sitä käy käsin säätämässä.
Lämmitin tänään päivällä kiukaassa pari pesää ja nostin lämpötilan kolmesta noin viiteentoista. Noin kymmenen tuntia myöhemmin lämpötila oli vielä kymmenessä kun ulkona on nollakeli joten ei tuo eristys varmaan ihan pieleen mennyt. Kovilla pakkasilla toki sitten toinen juttu.
Suurin kysymys tässä nyt varmaan on, että paljonko on valmis uhraamaan omaa aikaa ja vaivaa siihen, että verstas pysyy plussalla. Omassa tallissa on vesijohdot ja kohtuullinen määrä kemikaaleja (maaleja ja liimoja lähinnä) sekä työkaluja joiden jäätyminen ja/tai ruostuminen kondensaation kautta tekee äkkiä satoja euroja ihan suoraa seteliä kun ne pilalle menneet maalit ja jumiinruostuneet työkalut pitää korvata uusilla, puhumattakaan siitä että vesiputket halkeavat jäätyessä.
Viimetalvena ajoin tuota ilmawebastoa ihan käsipelissä. Tallissa kun tulee iltaisin käytyä tupakoimassa ja muuten neppailemassa niin siinä samalla voi napata diesellämmityksen käyntiin, mutta reissuun lähtiessä laitoin sitten lämpöpumpun päälle että mikään ei pääse jäätymään, vaikka kallista sähköä kuluikin.
Tuohon yksinkertaisuuteen en itse ihan hirvittävästi laske painoarvoa, kiertovesipumput ja muu sälä kuitenkin toimii kymmeniä vuosia ilman ongelmia, joten kysymys on lähinnä että miten ne lämmitykseen tarvittavat kilowatit saa halvimmalla tuotettua ja siirrettyä käyttökohteeseen. Omassa tallissa ei ole savupiippua, joten vaihtoehdot on joko polttaa jotain webastolla (tässä yhteydessä webasto kattaa myös ebersprächerit ja kaikki muut lämmittimet) tai hehkuttaa sähkövastuksia (toki tuo lämpöpumppu on paljonkin tehokkaampi kuin suorasähkö). Tästä voi sitten ynnäillä että paljonko maksaisi savupiipun ja lämmityskattilan rakentaminen varaajalla, pumpuilla, patteriverkolla ja kaikella mitä tuommoiseen projektiin sitten sattuu kulumaan.
Yhtälön lopputulos sitten rippuu siitä, mitä on sattunut jäämään nurkkiin pyörimään, miten paljon on valmis uhraamaan aikaa automaatioon ja mitkä rajoitukset sillä sattuu olemaan ja että paljonko ratkaisu x säästää vuodessa jos siihen laittaa y euroa vs. sähkönkulutus suoralla 3vaiheisella rakennuslämmittimellä sattuu olemaan.
Bonuskysymys: Mihin saunassa pitää tehdä korvausilmareijät silloin kun oven ali ei tule mitään? Toinen katon rajaan kiukaan vastakkaiseen nurkkaan ja toinen kiukaan viereen lattianrajaan?
Juuri noin minä tekisin, mutta jos kysyt viideltä saunanrakentajalta miten se pitäisi tehdä niin saat 7 eri vastausta.