Skip Navigation

Jos velka on pahasta, niin miksi hallitus pakottaa opiskelijat ottamaan jättivelkoja?

6
6 comments
  • Huom. Kansan Uutisten Youtube-kanava.

    Mutta mitä velkoihin tulee, hallitus ei pakota opiskelijoita ottamaan velkaa. Opiskelijat ottavat itse velkansa, joka on valtion takaamaa. Ja ei, kasvavat asumiskustannukset ja pienenevät opintotuet eivät välttämättä pakota ottamaan velkaa. Opiskella voi ilmankin. Ei se varmaan kivaa ole, mutta se ei ole pakollista.

    EDIT: Niin, ja tuo "velka on pahasta" on olkiukko.

    • Eiköhän sen nyt kaikki tajunneet, ettei tässä ollut kyse siitä että pakotetaan pakotetaan ottamaan velkaa.

      Se, että miten hyvin se opiskelu onnistuu kun muutenkin todella matalat kuukausitulot tippuu 100 - 150€ on nimen omaan se kysymys. Tilastojen valossa opiskelu oli jo ennestään todella kuormittavaa koska tuet eivät mitenkään varsinaisesti päätä huimaa ja opiskelujen ohessa pitää tehdä töitä – ellei satu saamaan esim. vanhemmiltaan rahaa.

      Luulisi senkin olevan itsestäänselvyys, että tukia laskemalla nostetaan todennäköisyyttä sille, että opiskelijat joutuvat joko ottamaan velkaa tai tekemään enemmän töitä, mikä sekä hidastaa opiskelua että lisää kuormitusta entisestään. Tämä ei pitkässä juoksussa ole järkevää mikäli todella halutaan että opiskelijat valmistuvat määräajassa, ellei tavoitteena ole se, että köyhempien perheiden lapset eivät käytännössä pysty juuri opiskelemaan.

      EDIT: Niin, ja tuo “velka on pahasta” on olkiukko.

      Minkähän takia siitä velasta on sitten niin hirveä ulina? Valtion velka paha, yksityinen hyvä?

      • Eiköhän sen nyt kaikki tajunneet, ettei tässä ollut kyse siitä että pakotetaan pakotetaan ottamaan velkaa.

        No voi olla, mutta sanotaan se nyt ihan eksplisiittisesti.

        Se, että miten hyvin se opiskelu onnistuu kun muutenkin todella matalat kuukausitulot tippuu 100 - 150€ on nimen omaan se kysymys. Tilastojen valossa opiskelu oli jo ennestään todella kuormittavaa koska tuet eivät mitenkään varsinaisesti päätä huimaa ja opiskelujen ohessa pitää tehdä töitä – ellei satu saamaan esim. vanhemmiltaan rahaa.

        Luulisi senkin olevan itsestäänselvyys, että tukia laskemalla nostetaan todennäköisyyttä sille, että opiskelijat joutuvat joko ottamaan velkaa tai tekemään enemmän töitä, mikä sekä hidastaa opiskelua että lisää kuormitusta entisestään. Tämä ei pitkässä juoksussa ole järkevää, ellei tavoitteena ole se, että köyhempien perheiden lapset eivät käytännössä pysty juuri opiskelemaan.

        Sanottakoot nyt ensin, että en todellakaan ole opintotukien laskemisen kannalla. Jos mitään, niin niitä voisi kasvattaa inflaation mukana.

        Mä tietyllä tavalla kyseenalaistan tämän koko teesin, että kaikkien tulee voida opiskella akateemisesti riippumatta sosiologisesta asemasta. Että ainoa tapa millä sosiaalista mobiliteettia saadaan aikaan on se, että kaikki ihmiset tungetaan joko yliopistojen tai ammattikorkeiden läpi. Tämä ei ole pelkästään kallista sekä opiskelijoille (opintotuet ja -laina), mutta se on myös kallista oppilaitoksille, mikä esimerkiksi meillä täällä UTU:ssa tarkoittaa sitä, että monissa tiedekunnissa joudutaan pistämään vyötä kireämmälle (mm. vähennetään työpaikkoja sitä mukaa kun ihmisiä poistuu tehtävistä) vaikka tännekkin saatiin Suomen Akatemialta lippulaivarahaa moneen eri tutkimusprojektiin. Tietysti säästötarve ei tule pelkästään opiskelijoita, mutta kuitenkin.

        Eli siis, tuosta kukkaruukusta takaisin asiaan. Mielestäni Suomessa täytyisi olla kolmas tapa kouluttaa ihmisiä siten, että heidät on helppo ottaa töihin, ja siten kasvattamaan omaa sosioekonomista asemaa. Näkisin, että monelle alalle olisi parempi jos ihmisiä ohjattaisiin enemmän oppisopimuskoulutukseen kuin akateemiseen koulutukseen yliopistoissa tai ammattikorkeassa tehtävään koulutukseen. Esimerkiksi että jos yritys tarjoaa ja täyttää (!) N määrän oppisopimuspaikkoja, sille voitaisiin antaa vaikka verohelpotuksia tai jotain vastaavia kannustimia ottaa nuoria opiskelijoita oppisopimuksella oppimaan alasta. Siitä voitaisiin tietysti väitellä, että esimerkiksi skaalautuisiko kannustimiin vaadittavat minimimäärät yrityksen koon mukaan tjsp. mutta ajatus tosiaan olisi se, että annettaisiin nuorille vaihtoehtoinen väylä ns. tavallisen opiskelun ohelle.

        Sivuefekti meidän yliopistofetisismillä on esimerkiksi se, että meillä esiintyy ihan oikeaa tutkintoinflaatiota. Että yhä useammalla alalla, jossa ei välttämättä olisi vaadittu ylempää korkeakoulututkintoa aletaankin sellaista yht'äkkiä vaatimaan, joka taas sulkee ulos monia ihmisiä, jotka eivät tähän ole päässeet. Ongelma on myös siinä, että ihmiset eivät vaan valmistu. Kokemusta on…

        Minkähän takia siitä velasta on sitten niin hirveä ulina?

        Koska velkarahaa käytetään ja käytettiin vääriin asioihin, esimerkiksi kulttuuriin, suurten yritysten yritystukiin, ihmisten pakolla hengissäpitämiseen ihan vaikka kärsimyksestä huolimatta (eutanasia lailliseksi, kiitos), sekä Kreikkaan ja Italiaan. Näin alkuun.

        Kyseessä on myös osaksi vaalislogani.

        Ja no, jos puhutaan veloista niin opintovelka on ihan helvetin hyvänlaatuista velkaa. Todella alhaiset korot, pitkä maksuaika yms. Ja tietysti kotitalouksien velka, mukaanlukien opiskelijoiden velka, eroaa laadullisesti valtionvelasta. Velkapopulismi on vähän meh, mutta ei me toisaalta oikeasti voida vaan jatkaa printtaamalla rahaa. Jos katsotaan historiaan, niin heikot valtiontaloudet ovat johtaneet lopulta aina jonkinlaiseen katastrofiin, varsinkin jos ihmiset alkavat etsimään vastauksia (sekä syyllisiä) ja joku osaa kertoa ihmisille juuri sitä, mitä he haluavat kuulla.

  • Niin, mitäköhän eroa on velkarahalla jota käytetään tulevaisuuteen investointiin (opiskelu), ja pikavipin ottamisella jotta voi jatkaa kaljan juontia kun kuukauden budjetti on ylitetty. Sitä voi pohtia.

6 comments