Lönnrot ja muut kielinerot tehtailivat sanoja: ”tiede” ja ”taide” jäivät käyttöön, ”pölkäre” ei kelvannut kuutioksi
Lönnrot ja muut kielinerot tehtailivat sanoja: ”tiede” ja ”taide” jäivät käyttöön, ”pölkäre” ei kelvannut kuutioksi
1840-luvulla luotiin pohja suomelle sivistyskielenä. Osa uudissanoista jäi elämään ja osa ei. Tämän jutun lopussa voit testata, onko sinulla sanat hallussa.
1840-luvulla luotiin pohja suomelle sivistyskielenä. Osa uudissanoista jäi elämään ja osa ei. Tämän jutun lopussa voit testata, onko sinulla sanat hallussa.
Suomi on kyllä makee kieli. Siihen on leivottu sisään vikasietoisuutta ja laajennettavuutta. Minä koen että se on pikemminkin yleensä arjessa löyhästi sovellettava tiedonsiirtoprotokolla, jonka ansoja ja tirskahteluita on hauska nähdä ja tehdä. Jännä että jotkut artikkelissa mainitut sanat on näinkin uusia. Parhaat on tietysti kertakäyttöketkautuksia, joita ei enää ikinä tarvitse itse, ja jotka jäävät muiden uudelleenkeksittäviksi.
Lönnrot ja Europaeus keksivät uudelle, maailmaa muuttaneelle keksinnölle sanan lieke. Sen löi kuitenkin Samuel Roosin kehittämä omaperäinen ja onomatopoeettinen sähkö.
En näe onomatopoeiaa. Oliko wanha sähkö sähisevämpää?
Hyviä sanoja kyllä kaiken kaikkiaan.
Sana taitaa tosiaan olla ajalta ennen sulakkeita. En tiedä kumpi on kuvaavampi, veikkaan että osuvampi näistä on molemmat.
Minä olen nyt erittäin lievästi kiukkuinen siitä, ettei pingviini ole nahkahanhi.
Olisi ollut niin helppoa vaan käyttää sanaa "elektrisiteetti" kuten käytännössä kaikissa muissa eurooppalaisissa kielissä. Vrt. viroon, jossa sanana on "elekter".
Omaperäiset sanat tällaisille konsepteille ovat aina kivoja. Ei sitä aina tarvitse käyttää lainoja, kun voi tosiaan keksiä omaperäisiä ilmauksia, kuten esimerkiksi "sähkö" tai "lieke".