Joonas Konstigin kolumni: Hollywoodin ennalta-arvattavan aatteellisten leffojen keskellä Oppenheimer on valo pimeässä
Joonas Konstigin kolumni: Hollywoodin ennalta-arvattavan aatteellisten leffojen keskellä Oppenheimer on valo pimeässä
Oppenheimer on ollut menestys, koska se on aitoa elämää muistuttava monimutkainen tutkielma… ja se saa viime vuosien leffat näyttämään tylsältä kansanvalistukselta, pohtii Konstig.
Minua nyky-Hollywood muistuttaa Neuvostoliiton sosialistisesta realismista. Neuvostoliiton taisteleva taide kuvasi ihanneihmiset täydellisen hyveellisinä ja aina oikeassa olevina. Silloin sankari oli tavallinen työläinen, joka itseensä ja aatteeseen luottaen puski läpi läpimätien porvarien, kapitalistien, imperialistien jne. ja rakensi uutta parempaa maailmaa.
Mielenkiintoinen havainto. Nyky-Hollywoodissa ei enää millään meinaa löytää aikaamme kriittisesti suhtautuvia elokuvia. Pari vuotta sitten Oscareita pokannut Nomadland oli jotenkin irvokas esimerkki: systeemissä ei ole vikaa, Amazonin varastot ovat hienoja paikkoja ansaita tuloja ja autoissaan asuvat kodittomat kuin aitoamerikkalaisia pioneerejä.
Itse taas tulkitsin Nomadlandin sanoman niin että systeemi on ihan sairas, ja jos putoat kelkasta joudut melkein Mad Max tason olosuhteisiin kamppailemaan eloon jäämisestä.
Olihan siinä toki se premissi semmoinen, mutta minusta sitten kun sen katsoi, niin se pohjavire oli hyvinkin optimistinen ja jopa romantisoi sitä autossa asumista.
Redditissä tuli joskus vastaan tarinoita, joissa auto-onnettomuudessa olleet tyypit joutui tappelemaan nyrkein ensihoitajia vastaan, ettei heitä vietäisi sairaalaan elinikäisen sairaalavelan pelossa. Nomadlandissa ei näkynyt sellaista dystopiaa, taisipa joku sairaalaankin joutua ilman mainintaakaan taloudellisesta turmiosta.
Jätkältä meni barbi vissii ihan ohi 🤔